Harvia KIP45 Instructions For Installation And Use Manual page 11

FI
noa sen jälkeen. Hiihtolenkin arvioitu kestoaika on 5
tuntia. Kiukaan kellokatkaisinta käännetään myötäpäi-
vään toiminta-alueen (asteikko 1–4) yli esivalinta-alu-
eelle (asteikko 1–8) kohtaan 4. Nyt kello alkaa käydä
ja neljän tunnin kuluttua virta kytkeytyy kiukaalle ja
kiuas alkaa lämmetä. Koska saunan lämmitysaika on n.
1 tunti, sauna on lämmin ja kylpykunnossa n. 5 tunnin
kuluttua, kun hiihtolenkiltä palaava haluaa saunoa. Kun
kellokatkaisin on siirtynyt esivalinta-alueelta toiminta-
alueelle, kiuas on aina max. 4 tuntia päällä, jonka jäl-
keen virta katkeaa automaattisesti. Mikäli kylpeminen
halutaan lopettaa aikaisemmin, kellokatkaisinta vään-
netään takaisin kohtaan 0.
Esimerkki 2. Jos halutaan saunoa heti, eikä haluta
käyttää esivalintaa, kellokatkaisin käännetään toimin-
ta-alueella haluttuun kohtaan välillä 1–4, jolloin virta
kytkeytyy kiukaaseen heti ja kiuas alkaa lämmetä.
HUOM! Jos kiuas jätetään saunomisen loputtua
päälle kuivattamaan saunahuonetta, on varmis-
tuttava siitä, että kellokytkin on määräajan kuluttua
katkaissut kiukaan virran.
Häiriötilanne (KIP45-KIP80)
Mikäli kiuas ei lämpene, tarkistetaan seuraavat koh-
teet:
virta on kytkettynä
•
termostaatti on käännetty saunan lämpötilaa kor-
•
keammalle arvolle
kiukaan sulakkeet ovat ehjät.
•
ettei lämpötilan rajoitin ole lauennut. Tällöin kellon
•
ääni kuuluu, mutta vastukset eivät lämpene.
aikakytkin on väännetty alueelle, jossa kiuas läm-
•
penee (0–4).
Saunahuoneen eristäminen ja seinämateriaalit
Sähkölämmitteisessä saunassa kaikki massiiviset sei-
näpinnat, jotka varaavat paljon lämpöä (tiili, lasitiili,
rappaus ym. vastaavat), tulee eristää riittävästi, mi-
käli halutaan pitää kiuasteho kohtuullisen pienenä.
Hyvin lämpöeristettynä voidaan pitää sellaista sau-
nan seinä- ja kattorakennetta, jossa:
huolellisesti laitetun eristevillan paksuus talon si-
•
sätiloissakin on 100 mm (vähintään 50 mm)
rakenteen kosteussulkuna on esim. alumiinipape-
•
ri, jonka saumat on huolellisesti teipattu tiiviiksi
ja paperi on asetettu siten, että kiiltävä puoli on
saunan sisätiloihin päin
kosteussulun ja paneelilaudan välissä on (suosi-
•
tellaan) n. 10 mm:n tuuletusrako
sisäpinnoitteena on pienimassainen paneelilauta,
•
paksuus noin 12–16 mm
seinäverhouksen yläpäässä kattopaneelilautojen
•
rajassa on muutaman mm:n tuuletusrako
Pyrittäessä kohtuulliseen kiuastehoon, saattaa olla
aiheellista pudottaa saunan kattoa alemmaksi (norm.
2100–2300 mm, minimi saunakorkeus 1900 mm),
jolloin saunan tilavuus pienenee ja voidaan valita
ehkä pienempi kiuasteho. Katon pudotus toteute-
taan siten, että palkisto koolataan sopivaan kor-
keuteen. Palkkivälit eristetään (eriste väh. 100 mm)
ja sisäpinnoitetaan kuten edellä on kerrottu.
Koska lämpö pyrkii ylöspäin, lauteen ja katon välikor-
keudeksi suositellaan enintään 1100–1200 mm.
HUOM! Paloviranomaisen kanssa on selvitettävä
mitä palomuurin osia saa eristää. Käytössä olevia
hormeja ei saa eristää!
HUOM! Seinien tai katon suojaaminen kevytsuo-
juksella, esim. mineraalilevyllä, joka asennetaan suo-
raan seinään tai katon pinnalle, voi aiheuttaa vaaral lista
lämpötilan nousua seinä- ja kattomate riaaleissa.
SV
Exempel 1. En person skall ut på en skidtur och vill bada
bastu efteråt. Skidturen beräknas ta 5 timmar. Aggre-
gatets klockströmbrytare vrids med sols över den 1–4
gradiga driftdelen till tidinställaren och ställs på läge 4.
Nu startar klockan och efter 4 timmar kopplas ström-
men på och aggregatet börjar värmas upp. Eftersom
uppvärmningstiden är ca 1 timme är bastun varm och
badet klart efter ca 5 timmar, varefter strömmen bryts
automatisk. När klock ström bry taren går över från tidin-
ställning till driftläge (där värmen är på) är aggregatet
alltid inställd på max. 4 timmar, varefter strömmen
bryts auto matiskt. Om man vill sluta bada tidigare vrids
klockströmbrytaren tillbaka till läge 0.
Exempel 2. Om man vill bastu genast och inte önskar an-
vända tidinställning, vrids klockström brytaren till önskat
läge mellan 1–4 på driftdelen, så att strömmen kopplas
på genast och aggregatet börjar värmas upp.
OBS! Om aggregatet lämnas på efter att ha badats för
att torka basturum, måste man försäkra att klock ström-
brytaren stänger av strömmen efter en utsatt tid.
Vid störningar (KIP45-KIP80)
Om aggregatet inte blir varmt, kontrollera att:
strömmen är påkopplad
•
termostaten har ställts in på en temperatur som
•
överstiger rumstemperaturen
elcentralens säkringar till aggregat är hela.
•
att temperaturbegränsaren inte utlösts. I så fall
•
går timern, men motstånden värms inte upp.
timern har ställts in på ett område, där
•
aggregatet värms upp (0–4).
Isolering av bastu, väggmaterial
I en bastu med elaggregat skall alla massiva vägg-
ytor som lagrar mycket värme (tegel, glastegel, rapp-
ning o.d.) förses med tillräcklig isolering, om man
vill hålla aggregatets effekt och strömförbruk ning
vid en relativt låg nivå. Vägg- och takkonstruk tioner
kan anses välisolerade, om:
de har omsorgsfullt monterad isoleringsull av
•
tjocklek 100 mm (minst 50 mm) även i väggar
som vetter mot andra rum
konstruktionen har fuktspärr av t.ex. aluminium,
•
vars fogar tejpats ihop och vars glänsande sida
vetter in mot bastun
det mellan fuktspärren och panelen finns en cirka 10
•
mm (rekommendation) bred ventilationsspringa
vägg- och takbeläggningen består av lätt panel,
•
ca 12–16 mm
det i övre kanten av väggbeklädningen finns en
•
några mm bred ventilationsspringa
För att nå en rimlig aggregateffekt kan det ibland
vara skäl att sänka takhöjden (normalt 2100–2300 mm,
minimihöjd 1900 mm), varvid bastuns volym sjunker
och ett aggregat med lägre effekt eventuellt kan
väljas. Sänkningen av taket utförs så, att bjälklaget
skålas vid lämplig höjd. Utrymmet mellan bjälkarna
isoleras (isolering minst 100 mm) och bekläs på
ovannämnt sätt.
Eftersom värmen strävar uppåt, rekommende-
ras att av stån det mellan laven och taket är högst
1100–1200 mm.
OBS! Utred hos brandskyddsmyndigheterna vilka
delar av brandväggar som får isoleras. I bruk varande
rökkanaler får inte isoleras!
OBS! Att täcka väggar eller tak med t.e.x. mine-
ralskiva som monteras direkt på väggen eller tak-
ytan, kan förorsaka farliga temperaturstegringar i
vägg- och takmaterial.
11