Tulisijan Kunnossapito - Jøtul F 220 Installation And Operating Instructions Manual

Huom.! Älä koskaan käytä tulisijan sytyttämisessä palavia
nesteitä, kuten bensiiniä, parafiinia, spriitä tms. Voit saada
vammoja ja tulisija voi vaurioitua.
Huom.! Varoitus liiallisesta lämmittämisestä: Tulisijaa ei saa
koskaan kuumentaa liian kuumaksi.
Liiallisella kuumentamisella tarkoitetaan, että puita laitetaan
liikaa ja/tai vetoa ei säädetä. Vedon tulee olla savupiipussa
mieluiten väliltä 0,8 mm - 2,5 mm H2O (25 Pa). Varma merkki
ylikuumentamisesta on, että jotkut kohdat tuotteesta alkavat
hehkua. Säädä silloin heti vetoventtiiliä pienemmälle.
Jos epäilet, että savupiippu vetää liian hyvin, kysy neuvoa alan
asiantuntijalta.
Huom.! Jokaisen lisäyskerran jälkeen puiden tulee palaa
hiillokseksi ennen uusien puiden lisäämistä. Siten voidaan
välttää tulisijan liika kuumeneminen.

Tulisijan kunnossapito

Luukun lasin puhdistus
Jøtul F 220 - tulisija vetää ylhäältä. Ilma imetään
vedonsäätöventtiilin avulla sisään tulisijan yläreunasta ja ilma
kiertää alas luukun lasin sisäpintaa pitkin. Näin palaminen on
parempaa ja lasiin kertyy vähemmän nokea.
Lasiin kertyy aina kuitenkin jonkin verran nokea, mutta sen määrä
riippuu veto-olosuhteista ja vedonsäätöventtiilin säädöstä.
Suurin osa noesta palaa normaalisti pois, kun vedonsäätöventtiili
on täysin auki ja tuli palaa kunnolla tulisijassa.
Hyvä neuvo! Kun alat puhdistaa luukun lasia, kostuta
talouspaperia lämpimällä vedellä ja ota siihen vähän tuhkaa
tulipesästä. Hiero lasia tuhkalla ja pyyhi lasi vielä puhtaalla
vedellä. Jos lasia on
on suositeltavaa käyttää lasinpuhdistusainetta (noudata
pakkauksessa olevaa käyttöohjetta).
Tuhkan poistaminen (kuva 5)
Jøtul F 220 -tulisijassa on tuhkalaatikko, jonka avulla tuhkat
on helppo tyhjentää. Pudota tuhkat tulipesän ritilän läpi
tuhkalaatikkoon.
Katso tuhkan käsittelyä koskevia ohjeita myös kohdasta
Paloturvallisuutta koskevat toimenpiteet (sivulla 4).
Tulisijan puhdistaminen ja nuohous
Tulisijan kuumeneviin pintoihin kertyy palamisen aikana
nokea. Noki eristää tehokkaasti ja heikentää siksi tulisijan
lämmönluovutuskykyä. Jos tulisijaan kertyy nokikerrostuma, se
voidaan poistaa noenpoistoaineella.
Tulisija on puhdistettava sisältä kerran vuodessa, jotta sen
lämmönluovutuskyky pysyisi parhaana. Puhdista tulisija
mielellään savupiipun ja savuputken nuohoamisen yhteydessä.
puhdistettava perusteellisemmin,
Savuputken nuohoaminen
Savuputki on helpointa puhdistaa ottamalla ulos tulipesän
yläosa ja nuohoamalla savuputki luukun kautta. Irrota ruuvi,
joka kiinnittää tulipesän yläosan kiinnikkeeseen, ja nosta
tulipesän yläosa ulos. Jos savuputki on liitetty päältä, se voidaan
mahdollisesti nuohota savuputken nuohousluukun kautta.
Tulisijan tarkastaminen
Jøtul suosittelee, että tarkastat tulisijan itse nuohouksen/
puhdistuksen jälkeen. Tarkasta, että näkyvillä olevissa pinnoissa
ei ole halkeamia. Katso myös, että kaikki liitännät ovat tiiviitä
ja että luukun tiivisteet ovat kunnolla paikoillaan. Kuluneet
tai muotonsa menettäneet tiivisteet on vaihdettava. Puhdista
tiivisteen ura huolellisesti ja kiinnitä tiiviste kunnolla paikalleen
keraamisella liimalla (saatavissa paikalliselta Jøtul-myyjältä).
Liitos on kuiva hetken kuluttua.
Tulisijan ulkopintojen kunnossapito
Maalattujen tulisijojen väri voi muuttua muutaman vuoden
käytön jälkeen. Ulkopinnat on puhdistettava ja irtonaiset
hiukkaset on harjattava pois ennen kuin pinta maalataan
uudestaan.
Emaloitujen tulisijojen ulkopinnat pyyhitään kuivalla liinalla.
Älä käytä vettä tai pesuainetta. Mahdolliset tahrat puhdistetaan
puhdistusaineella (esim. uuninpuhdistusaineella).
Polttopuiden pituus, määrä ja laatu
Polttopuiden maksimipituus on 34 cm. Jøtul F 220 -tulisijan
nimellislämmönantoteho on sen hyötysuhteella 6,0 kWh.
Laskelmien mukaan nimellislämmönantoteho vastaa noin 2,4
kg:a laadukasta polttopuuta tunnissa.
Jøtulin hyvänlaatuisen polttopuun määritelmä
Hyvälaatuisen polttopuun on oltava niin kuivaa, että sen
vesipitoisuus on noin 20 %.
Siksi puut tulisi kaataa viimeistään kevättalvella. Puut
halkaistaan ja pinotaan ilmavasti. Puupino on peitettävä niin,
ettei se ole alttiina liialliselle sadevedelle. Puut on otettava
sisään aikaisin syksyllä ja pinottava/varastoitava talven käyttöä
varten.
Hyvänlaatuisella polttopuulla
puulajejamme, kuten koivua, kuusta ja mäntyä.
Yhden puukilon energiamäärä vaihtelee vähän. Toisaalta taas
erilaisten puulajien ominaispaino vaihtelee suhteellisen paljon.
Siitä syystä energiamäärä tietyssä tilavuusmäärässä esim.
kuusta on pienempi kuin samassa tilavuusmäärässä tammea,
jonka ominaispaino on suurempi.
Hyvälaatuisen polttopuun energiamäärä 1 kg:ssa puuta on n.
3,8 kWh. Energiamäärä 1 kg:ssa täysin kuivaa puuta (kosteutta
0 %) on n. 5 kWh, kun taas puulla, jonka kosteusaste on 60 %,
energiamäärä on vain n. 1,5 kWh/kg.
SUOMI
tarkoitetaan tavallisia
17