Table of Contents
Advertisement
FI
E. Noin 3 mm tuuletusrako seinä- ja kattopaneelin
välissä.
F. Saunan korkeus on tavallisesti 2100–2300 mm.
Vähimmäiskorkeus riippuu kiukaasta (katso
taulukko 2). Ylälauteen ja katon välin tulisi olla
enintään 1200 mm.
G. Käytä keraamisia lattiapäällysteitä ja tummia
sauma-aineita. Kivistä irronnut kiviaines ja
löylyveden epäpuhtaudet saattavat liata ja/tai
vaurioittaa herkkiä lattiapäällysteitä.
HUOM! Selvitä paloviranomaisten kanssa mitä pa-
lomuurin osia saa eristää. Käytössä olevia hormeja
ei saa eristää. Suoraan seinään tai katon pinnalle
asennettu kevytsuojaus voi aiheuttaa palovaaran.
2.1.1. Saunan seinien tummuminen
Saunahuoneen puupintojen tummuminen ajan mit-
taan on normaalia. Tummumista saattavat nopeut-
taa
auringonvalo
•
kiukaan lämpö
•
seinäpintoihin tarkoitetut suoja-aineet (suoja-
•
aineet kestävät huonosti lämpöä)
kiukaan kivistä mureneva ja ilmavirtauksien
•
mukana nouseva hienojakoinen kiviaines.
2.2. Saunahuoneen ilmanvaihto
Saunahuoneen ilman tulisi vaihtua kuusi kertaa tun-
nissa. Kuvassa 5 on esimerkkejä saunahuoneen il-
manvaihtoratkaisuista.
A. Tuloilmaventtiilin sijoitusalue. Jos ilmanvaihto
on koneellinen, sijoita tuloilmaventtiili kiukaan
yläpuolelle. Jos ilmanvaihto on painovoimainen,
sijoita tuloilmaventtiili kiukaan alapuolelle tai
viereen. Tuloilmaputken halkaisijan tulee olla
50–100 mm. Älä sijoita tuloilmaventtiiliä siten,
että ilmavirta viilentää lämpöanturia ( 3.5.1.)!
B. Poistoilmaventtiili. Sijoita poistoilmaventtiili
mahdollisimman kauas kiukaasta ja lähelle latti-
aa. Poistoilmaputken halkaisijan tulisi olla kaksi
kertaa tuloilmaputken halkaisijaa suurempi.
C. Mahdollinen kuivatusventtiili (suljettu lämmit-
tämisen ja saunomisen aikana). Saunan voi
kuivattaa myös jättämällä oven auki saunomi-
sen jälkeen.
D. Jos poistoilmaventtiili on pesuhuoneen puolella,
saunan oven kynnysraon tulee olla vähintään
100 mm. Koneellinen poistoilmanvaihto pakol-
linen.
360°
Kuva 5.
Bild 5.
min. 1000 mm
min.
500 mm
180°
SV
E. Cirka 3 mm bred ventilationsspringa mellan
vägg- och takpanel.
F. Bastuns höjd är normalt 2100–2300 mm.
Minimihöjden beror på aggregatet (se tabell 2).
Avståndet mellan övre lave och taket är maxi-
malt 1200 mm.
G. Använd keramisk golvbeläggning och mörk fog-
massa. Stenmaterial som lossat från stenarna
och orenheter från badvattnet kan smutsa och/
eller skada känsligt golv.
OBS! Konsultera brandmyndigheterna om vilka delar
av brandväggen får isoleras. Rökkanaler i använd-
ning får inte isoleras. En direkt på väggen eller i ta-
ket monterad tändskyddande beklädnad kan orsaka
brandfara.
2.1.1. Mörknande av bastuns väggar
Det är normalt att träytorna inne i bastun mörknar
med tiden. Mörknandet kan försnabbas av
solljus
•
värmen från aggregatet
•
skyddsmedel avsedda för väggytor (skyddsme-
•
del tål värme dåligt)
finfördelat stenmaterial som smulats från ste-
•
narna och förts med luftströmningar.
2.2. Ventilation i bastun
Luften i bastun borde bytas sex gånger per timme.
Bild 5 visar exempel på ventilation av bastun.
A. Placering av tilluftsventil. Om ventilationen
är maskinell placeras tilluftsventilen ovanför
aggregatet. Vid självdragsventilation place-
ras tilluftsventilen under eller bredvid ag-
gregatet. Tilluftsröret bör ha en diameter på
50–100 mm. Placera inte tilluftsventilen så att
luftströmmen kyler ner temperaturgivaren (
3.5.1.)!
B. Frånluftsventil. Placera frånluftsventilen så
långt från aggregatet och så när golvet som
möjligt. Frånluftsröret bör ha en diameter som
är två gånger större än tilluftsrörets.
C. Eventuell torkventil (stängd under uppvärmning
och bad). Bastun kan också torkas genom att
lämna dörren öppen efter badandet.
D. Om frånluftsventilen är i badrummet bör bastu-
dörren ha en springa på minst 100 mm nertill.
Maskinell frånluftsventilation obligatorisk.
B
D
15
Advertisement
Table of Contents
