DeWalt DWS520 Manual page 101

Terän aluslevyt ja pultti on suunniteltu tälle
sahalle parasta suorituskykyä ja turvallista
käyttöä silmällä pitäen.
Takaiskun syyt ja
ehkäiseminen
– Takaisku on äkkinäinen reaktio, kun sahanterä
tarttuu kiinni tai on kohdistettu väärin,
jolloin saha nousee hallitsemattomasti ylös
työkappaleesta käyttäjää kohti;
– Kun sahanterä juuttuu tiukasti kiinni uurrokseen,
terä pysähtyy ja moottorin reaktio heittää sahan
nopeasti takaisin käyttäjää kohti;
– Jos terä vääntyy tai kohdistuu väärin, terän
takaosan hampaat voivat kaivautua puun
yläpintaan ja aiheuttaa terän nousemisen ylös
uurroksesta ja sahan hyppäämisen takaisin
käyttäjää kohti.
Takaisku aiheutuu työkalun vääränlaisesta käytöstä
ja/tai vääristä työmenetelmistä tai työolosuhteista,
jotka voidaan välttää seuraavilla varotoimenpiteillä:
a) Pidä sahasta tiukasti kiinni molemmin
käsin ja kohdista käsivarret vastustamaan
takaiskuvoimia. Pidä vartalo
jommallakummalla puolella terää, ei
linjassa terän kanssa. Takaisku voi saada
sahan hyppäämään takaisin, mutta käyttäjä
voi hallita takaiskun voimaa ottamalla
huomioon oikeat varotoimet.
b) Kun terä on juuttunut kiinni tai
leikkaaminen jostakin syystä keskeytyy,
vapauta liipaisin ja pidä sahaa
liikkumattomana työstettävässä
materiaalissa, kunnes terä on täysin
pysähtynyt. Älä koskaan yritä irrottaa
sahaa työstettävästä materiaalista tai
vetää sitä taaksepäin terän liikkuessa,
koska tällöin voi syntyä takaisku. Tutki terän
juuttumisen syy ja suorita korjaustoimenpiteet.
c) Kun käynnistät sahan uudelleen
työkappaleessa, keskitä terä uurtoon
ja varmista, etteivät hampaat ole kiinni
materiaalissa. Jos terä on juuttunut
kiinni, se saattaa lähteä nousemaan ylös
tai iskeä taakse työkappaleesta, kun saha
käynnistetään.
d) Tue isot levyt terän juuttumisen ja
takaiskun vaaran vähentämiseksi.
Suuret paneelit pyrkivät taipumaan omasta
painostaan. Aseta tuki levyn alle molemmin
puolin lähelle leikkauslinjaa ja lähelle levyn
reunaa.
e) Älä käytä tylsiä tai vaurioituneita teriä.
Teroittamattomat tai väärin asetetut terät
tekevät kapean uurron, mikä aiheuttaa liiallista
kitkaa, terän takertumista ja takaiskuja.
f) Teräsyvyyden ja -viistouden säätö- ja
lukitusvipujen tulee olla tiukasti kiinni
ennen leikkaamiseen ryhtymistä. Jos
terän säätö siirtyy leikkauksen aikana, se voi
aiheuttaa kiinnijuuttumisen ja takaiskun.
g) Noudata erityistä varovaisuutta tehdessäsi
upotusleikkausta seiniin ja muihin sokeisiin
kohteisiin. Esiin tunkeutuva terä voi kohdata
vastuksen, joka aiheuttaa takaiskun.
Turvaohjeet
upotustyyppisille sahoille
a) Tarkista ennen kutakin käyttöä, että
suojus sulkeutuu oikein. Älä käytä sahaa,
jos suojus ei liiku vapaasti ja sulkeudu
terän ympärille välittömästi. Älä purista
tai sido suojusta niin, että terä on esillä.
Jos saha putoaa vahingossa, suojus voi
taipua. Varmista, että suojus liikkuu vapaasti
koskettamatta terää tai mitään muuta osaa
missään kulmassa tai leikkaussyvyydessä.
b) Tarkista suojuksen palautusjousen
toiminta ja kunto. Jos suojus ja sen jousi
eivät toimi oikein, ne täytyy huoltaa ennen
seuraavaa käyttöä. Suojus voi toimia
veltosti, koska sen osat ovat vaurioituneet,
siinä on pihkaa tai siihen on kertynyt likaa.
c) Varmista, ettei sahan ohjauslevy pääse
siirtymään upotusleikkauksen aikana,
kun terän viisteasetus on muu kuin 90°.
Terän siirtyminen sivusuunnassa aiheuttaa
kiinnijuuttumisen ja todennäköisesti takaiskun.
d) Tarkista aina, että suojus peittää terän,
ennen kuin asetat sahan työpöydälle tai
lattialle. Suojaamaton, vapaalla pyörivä terä
aiheuttaa sahan kulkemisen taaksepäin,
jolloin se leikkaa kaikkea eteen tulevaa.
Ota huomioon aika, joka kuluu terän
pysähtymiseen liipaisimen vapauttamisen
jälkeen.
Muita turvallisuusohjeita kaikille
halkaisukiilalla varustetuille sahoille
a) Käytä käytössä olevalle sahalle sopivaa
halkaisukiilaa. Jotta halkaisukiila toimisi
oikein, sen täytyy olla terän runkoa paksumpi
mutta terän hammasasetusta ohuempi.
b) Säädä halkaisukiila tässä oppaassa
kuvatulla tavalla. Väärä väli, asento ja
kohdistus voivat tehdä halkaisukiilasta
tehottoman takaiskun estämiseen.
SUOMI
97